Fillaroitua

Uusi pyörä tuli taloon

Lähdimme aamulla käymään pikaisesti GoExpossa. Miestä kiinnosti pyöräilyn oheissälä ja me pojan kanssa mentin lähinnä tutustumaan tarjolla olleeseen BMX-kokeilurataan. Minulla ja miehellä pyörätilanne on sellainen, ettei tullut edes mieleen, että tulisimme messuilta fillarin kanssa kotiin, mutta niin vain me tultiin.

  

Frog 55, täydellinen menopeli tuolle meidän koipeliinille.

Koska meille miehen kanssa on pyöräily lähellä sydäntä niin meille myös on välilä millä lapsi polkee. Alkuun käytössä olivat Pukyn potkupyörät (meillä pienimmässä ja isoimmassa koossa) sekä serkuilta peritty pieni 12 tuumainen lastenpyörä, jolla otettiin tuntumaa polkimiin. Potkupyöräily siis loi täydellisen valmiuden pyöräilyyn, mutta polkeminen ei meidän kohdalla tullut lapselle itsestään vaan potkupyörällä kiitämään tottunut lapsi koki polkemisen tylsäksi ja turhauttavaksi. Ensimmäistä kunnollista fillaria ostamaan lähdettiinkin melkoisen ostoslistan kanssa. Me vanhemmat vaadittiin käsijarruja, edes etäisesti järkevää välitystä sekä kevyehköä painoa. Lapsen ainoa vaatimus oli, että pyörä on punainen. Sopiva löytyi sattumalta kaksi vuotta sitten Lontoon reissulla kun olimme pojan kanssa potkimassa renkaita miehen ostaessa oheissälää (näettekö kaavan?). Saracen Bolt 16-tuumaisena täytti kaikki tarpeet, apupyörät tosin jäivät meiltä käyttämättä.

Tällä kertaa oltiin puhuttu, että uusi pyörä olisi tuo Frog, mutta jotenkin ei ollut tullut edes mieleen, että fillarista oli messutarjousta. Frogin pyörät täyttävät kaikki edelliselle pyörällekin annetut määreet. Löytyy käsijarrut, kahdeksan vaihdetta pitää välitykset järkevinä, pyörä on kevyt ja se on punainen. Tämän lisäksi pyöärstä löytyi lapsen listalle laittamat lokasuojat sekä meidät vanhemmat hurmannut mitoitus, jossa sopiva pyörä valitaankin jalan sisämitan avulla. Frogilta 20 tuumaisilla renkailla löytyy kahta eri runkokokoa, meille valikoitunutta 55-senttistä sekä pienempää 52-senttistä. Pojalla jalan sisämitta on 56 senttiä ja pituutta rapiat 120 senttiä ja käytännössä poika on varmaan pienin joka tuolla nykyiselle koolla pystyy polkemaan, mutta toivotaan, että nyt pyörä menisi sitten kaksi vuotta eteenpäin.

Pyörän ostimme Mr Biken ständiltä, jossa paikalla ollut Frogin maahantuojan kaveri oli mahtava esimerkki siitä millaisia ihmisiä messuille kannattaa lähettää. Saimme asiantuntevaa palvelua niin maahantuojalta kuin Mr Biken henkilökunnalta. Pyörä pistettiin meidän kiertelyn aikana ajokuosiin ja muutenkin meininki oli sellainen, että taidan jatkossakin kantaa satalappuseni heille kun jälkeläisen pyörä tarvitsee päivitystä (niin no, paitsi jos mies taas kerran menee ostamaan jotain muuta ja me lapsen kanssa päädymme tekemään heräteostoksia).

Uusi pyörä oli alkuun lapselle jännittävä, mutta polkeminen meni kevyesti ja pojan ehdotuksesta tulimme kotimatkan fillarilla tai siis hän polki ja vanhemmat kävelivät ja juoksivat. Ilmalan isot ylämäetkin menivät heittämällä ja alamäistäkin selvittiin vaikka alla oli sileät renkaat ja tiellä soraa ja jäätä. Saimme pyörän mukana myös nappularenkaan, jotka laitetaan varmaankin nyt aluksi alle, jotta meno on keväisillä teillä luotettavampaa. Olen kyllä aika pirun ylpeä tuosta nääpiöstä. Edellisestä pyöräilystä on melkein puoli vuotta ja noin vain se sotki viisi kilsaa uudella pyörällä sellaisella reitillä jossa suurin osa aikuisistakin kiroaa mäkiä. Saa nähdä millainen matkakestävyys pojalle tulee. Tähän asti on ajateltu että tämä kesä olisi meidän viimeinen pyöräretkikesä vähään aikaan, koska lapsi kasvaa ulos peräkärrystä, mutta selvästi nyt uuden isomman pyörän myötä näyttäisi matkojen pituudet kasvavan. Ehkä sitä joku pieni Ahvenanmaanreissu voisi tulla hyvinkin tulla kyseeseen vuoden päästä. Siellä päiväpituudet on kuitenkin helppo pitää parissakymmenessä kilometrissä.

Linkkien klikkailu ei tuo kolikoita kirjoittajan taskuun, mutta toivottavasti auttaa sinua löytämään lisää tietoa hyväksi havaituista lasten fillareista.

2 thoughts on “Uusi pyörä tuli taloon”

    1. Tosiaan toivoisi myös kotimaisten valmistajien heräävän asioihin. Pyöräilyn ei pitäisi olla lapsilla harrastus, jonka mielekkyys on kiinni siitä kuinka paljon vanhemmilla on rahaa pistää fillareihin.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s