Kymmenen vuotta naamakirjakuvia

Rimpuileva mamma, Valeäiti ja viimeisenä vielä Periaatteen nainen latasivat kymmenvuotiskatsauksensa Facebookin profiilikuvista. Itsekin piti lähteä kävelemään kuvamuistojen polkuja. Loppujen lopuksi profiilikuvia olisi löytynyt varmaankin kolme kertaa enemmän, mutta tästä nyt sellainen kuva per vuosi linja.

2007


FB rantautui elämääni samaan syssyyn kuin kaikki muutekin isot elämänmuutokset kymmenen vuotta sitten, joten luontevasti profiilikuvaksi valikoitui hyvin äkkiä omissa häissä otettu kuva. Varmaan paras kuva, jota minusta on ikinä otettu. Sääli, että kymmenen vuotta ja kymmenen kiloa sitten otettua hääkuvaa ei voi käyttä esimerkiksi ansioluettelossa.

2008


Aikana, jolloin selfieitä ei vielä räpsitty kännykällä oli MacBookin PhotoBooth. Tämä on tällainen 27-vuotias kanavoi sisäistä runotyttöään kuva. Itseasiassa olin valinnut tämän vuoden kuvaksi jotain ihan muuta kunnes tajusin, että se ei ollutkaan 2008 vaan 2009 vuodelta. 2008 vuodesta ei oikein jäänyt näemmä mitään muisteltavaa. Mies vaihtoi töitä ja poltti kesälomansa. Minä tein ylitöitä reilusti yli 200 tuntia vuodessa ja vietin kuuden viikon kesäloman lenkkeillen joka päivä yhdeksän kilometriä ja hoitaen jalkansa teloneen ystäväni ruokakauppaostoksia.

2009


No niin, tämän kuvan yritin sijoittaa jo vuoteen 2008, mutta tajusin tosiaan, että kesälomakuvat yleensä otetaan tosiaan lomalla ja tajusin, että ollaankin vuodessa 2009. Kuva on Irlannista ja näyttää nykyiseen harmaa-mustaan tyyliini todella kirjavalta. Tosin tuo tukka oli kiva, minulla oli tuohon aikaan ihan huippu kampaaja, joka teki ihmeitä tuolle tukalle.

2010


Helatorstaina tulin ulos kaapista somessa raskauden suhteen. Olin jäämässä äitiyslomalle vajaan kuukauden päästä tuosta ja tajusin, että asiasta pitää ehkä vuotaa jotain verkostoihinkin, jotta jengi tajuaa että se minun kesäkuussa alkava ja elokuussa loppuva lomani pitää välissään perinteisen kuuden viikon asemasta itseasiassa vuoden ja kuusi viikkoa.

2011


No niin kevät, nyt ottamaan mallia tästä vuodesta jolloin kesäkuussa jo uitettiin vauvoja ja taaperoita meressä. Kuva on muuten tämän haasteen hengessä otettu rantareissulla Periaatteen naisen kotikulmilla, jonne olimme sopineet lattemammanettijengin megatreffit. Tätä kuvaa kun katsoo niin miettii, että miksi ihmeessä emme enää kuvaa järkkärillä. IPhone kuvaa kivasti, mutta onhan nämä nyt ihan toista jälkeä.

2012


Äitienpäivä ja Roihuvuoren kirsikankukat. Tässä oli muuten hiusten väri vakiintunut jo omaksi kun edellinen kampaajani joutui lopettaman allergian vuoksi kampaajantyöt kasviväreistä huolimatta, joten totesin, että ollaan sitten ilman.

2013


Miehen nappaama salakuva päiväkodin juhlista. Löystyneet silmälasit valuivat tuossa kohtaa aina nenällä ja minusta ei taida olla koko vuodelta kuvaa jossa silmäni näkyisivät kunnolla.

2014


Lapsi innostui päiväkodissa valomaalaamiseta, joten me vanhemmat ottauduttiin opettelemaan tekniikkaa. Näistä tuli kyllä hienoja ja lapsi itseasiassa juuri tänään ehdotti, että kuvattaisiinko taas joku kerta. Elokuun pimeissä, mutta yleensä vielä lämpimissä öissä tätä voisi mennä tekemään ulos.

2015


Leijat melkein Helsingin yllä. Kuva otettu Kaivarissa ja on viime vuosilta yksiä harvoja toiminnallisia ja vartalon kokonaan näyttäviä kuvia. Olen tässä kuluneet vuodet keskittynyt muuten otollisesta kulmasta otettuihin selfieihin. Kuva koki myös combackin kuluneena talvena yhdistettynä Gilmore Girls -tarraan.


Ja tässä sitä selfietä on. Tästä kuvasta tajusin muuten, että tuo yksi hammas on kaikkea muuta kuin rivissä ja että picniceväistä on tarttunut myös jotain sinnikkäästi hampaankoloon. Mitään muuta siellä hampaankolossa ei sitten ollutkaan. Kuva on otettu Pridekulkueen jälkeen puistossa. Aurinko paistoi niin kuumasti, että sateenvarjo tuli tarpeen päivänvarjona ja ympärilläni oli rakkaimpia ystäviäni.

2017


Ehtaa Instagramlaatua parin viikon takaa. Odottelin aamulla kyytiä opiskelupaikkakunnalle ja käytin aikani kuten kaikki kohta 36-vuotiaat ja otin itsestäni tekotaiteellisia selfieitä.

Jos vaikka seuraava kuva otettaisiin ihan kameralla ja jotenkin toiminnallisena. Minä olen meistä se, joka yleensä on aina kameran takana, joten minusta löytyy tosi huonosti kuvia. Ja pakko myöntää etten aivan ole sinut myöskään näiden kilojeni kanssa, vaikka tämä nyt ilmeisesti on vastoin kaikkia nykyisiä voimaantumisajatuksia. Mutta ehkä tämä muontäminen on ensinmäinen askel kohti voimaantumista.

2 vastausta artikkeliin “Kymmenen vuotta naamakirjakuvia

  1. Siis ihania – mä niin muistan noi sun kuvat 2009-2011 (tai siis silloin tavallaan kun ensin tutustut ihmiseen somessa ja sitä käyttää vain valikoituja kuvia, aikana ennen Instagramia, mielikuvan muodostamiseen). Etenkin tietenkin ton meidän kulmien kuvan, jeesus että oli kaoottiset treffit! 😀

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s