Yleinen

Kun ei vain jaksaisi olla

Tänään kahdeksan aikaan kiskoimme lapsen kanssa kengät jalkaan. Käveltiin koululle päin ja poimittiin läheisestä risteyksestä pari kaveria matkaan ja juteltiin siinä lasten kanssa kuluneesta viikonlopusta, söpöistä koirista ja miten lapset aikoo pukeutua tämän viikon tyyliviikkoon ja että onko e-urheilu oikeaa urheilua jolla voisi kuitata sporttityylipäivän. Lapset jäivät koulun pihalle ja itse jatkoin kävelyä eteenpäin.

IMG_3699

Kiersin läheisen metsäpolun kautta tyhjän leikkipuiston läpi toiselle metsä polulle ja kävelin kotiin. Pidempää lenkkiä en uskaltanut tehdä, koska sain eilen lenkkeiltyä uusilla lenkkareilla toiseen kantapäähän vähän häijyn rakon. Tulin kotiin, petasin sängyt, avasin verhot jotta valo pääsee kiertämään, vaihdoin maljakkoon tuoreen veden kukille ja sitten tulin istumaan tähän koneen ääreen.

Tässä kohtaa iski se hetki kun tuntui, että jos vaan ihan nopeasti tsekkaan sähköpostit ja alan tekemään jotain tuottavaa. Mutta sitten muistin, että tässähän sitä nyt ollaan sairaslomalla eli ei tässä nyt aleta suunnittelemaan uusia koulutuksia eikä edes miettimään opintojen edistämistä. Jotain tässä kuitenkin pitäisi keksiä, koska rehellisesti sanottuna en vain osaa olla. Toisaalta tiedän etten myöskään vielä läheskään jaksa palata töihin. Lauantaina kävimme pidemmän kaavan mukaan ruokakaupassa ja illalla kävin kaverin synttäreillä ja olin jo kymmeneltä illalla ihan rätti poikki. Silti tässä on tolkuton ristiriita sen kanssa, että en vain osaa olla. En jaksa vain olla. Haluaisin tehdä ja liikkua ja toteuttaa, mutta sitten en taas kuitenkaan.

Kaksi viikkoa nyt ainakin mennään tällä moodilla, mutta sitten kyllä toivon, että töihin paluu onnistuisi jollain osittaisdiilillä. Sellainen syö kakku ja säästä se -malli olisi nyt se mitä tavoittelen. Koska pää lahoaa ihmisellä siihen, ettei ole riittävästi tekemistä ja pelkällä lukemisella ja kävelylenkeillä en jaksaa päiviäni täyttää. Toki muuten voisi miettiä myös muita liikuntamuotoja, mutta näppäränä naisena kun kävin torstaina ottamassa jatkoa tatuoinnille niin kaikki hikirääkki ja uinti on esim. poissa laskuista.

Että on tämäkin nyt, ensin sitä ihminen valittaa kun ei saa riittävästi levätä ja sitten kun vihdoin saisi levätä niin valittaa sitä että ei halua levätä vaan tehdä asioita.  Mutta ehkäpä tämä tästä. Taidan mennä hauduttamaan kupin teetä ja katsoa vaikka jakson The Good Fightia HBO:lta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s