Viihde

Neljä viimeistä sanaa

ÄLÄ LUE TÄSTÄ PIDEMMÄLLE, JOS ET TIEDÄ NELJÄÄ VIIMEISTÄ SANAA JA HALUAT MYÖS OLLA TIETÄMÄTTÄ!!!

Eli seuravaksi seuraavan videon alapuolella aloitan Gilmore Girlsin tuoreimpien jaksojen läpikäynnin joten lukeminen omalla vastuulla, jos et ole sarjaa vielä katsonut.

Netflix teki siis sen mikä alkuperäiseltä sarjalta vietiin. Tarjosin mahdollisuuden Amy Sherman-Palladinolle kuljettaa tarinan päätökseen niillä neljällä sanalla johon sarjan alunperinkin piti päättyä.

Paluu Stars Hollowhin ei ollut ongelmaton. Paluu Gilmorejen perheen pariin piti sisällään jo tiedon, että jotain on muuttunut pysyvästi Lorelain isän näyttelijän kuoltua. Suru leimasi varsinkin ensimmäistä osaa Talvea ja tarjosi pohjan A Year in the Lifen hienoimmalle kasvukertomukselle, jossa Emily vihdoin alkaa elämään elämää itselleen sen asemasta, että toimisi niin kuikn kokee että häneltä oletetaan. Uudistunut Emily onnistuu myös siinä missä ei ole koskaan aikaisemmin onnistunut eli pitämään kotiapulaisen. Uusista hahmoista Berta olikin loistava. Tosin itse tajusin vasta IMDB:tä selatessani että häntä näytteli Stars Hollown automekaanikko Gypsya koko sarjan näytellyt Rose Abdoo.

Neljä vuodenaikaa olivat kuvattu kovin epätasaisesti. Itselleni suurin pettymys oli kesä, joka tuntui keskittyvän liikaa musikaalikohtaukseen sekä avausjako talvi, jossa tunnuttiin juoksuttavan ruutuun tuttuja naamoja vuosien takaa ihan vain siitä ilosta, että niin tehtiin. Parhaiten minusta onnistuivat sitcomaiseksi arvosteltu kevät sekä tarinan lopettanut syksy. Tuntui myös, että sarjassa haaskattiin yllättävän paljon aikaa juoniin, jotka eivät kehittäneet tarinana suurta kaarta eteenpäin. Itse koin myös, että tarinassa Lorelai käytti aivan liikaa ääntä ja koska en koskaan juurikaan pitönyt Lorelaista hahmona pidin tätä häiritsevänä. Suomalaisesta yhteiskunnasta käsin myös jatkuva Lorelain ja Luken avioliitottomuuden taivastelu tuntui typerältä.

Hämmentävintä sarjassa oli Roryn tarinakaaren suppeus. Saimme kuulla yllättävän vähän siitä mitä Rory oli vuosien saatossa puuhaillut. Jonkun näköinen asema hänellä viestinnän allalla on, mutta printtimedian murroksessa omaa sijaa ei tuntunut löytävän. Uravalmentajanäkökulmasta katsottuna sarja nosti hyvin esiin petetyn sukupolven ongelman. Kun tiedossa on jo ettei koskaan saavuta vanhempiensa elintasoa niin miten pystyy itsenäistymään? Rory olisi ansainnut minusta enemmän. Epäparisuhde Pauliin ja salasuhde Loganiin tuntuivat häiritsevältä ja mitä pidemmälle sarjassa päästiin alkoi käydä selväksi, että Roryn, Jessin ja Loganin suhteesta luotiin rinnakaista Lorelain, Luken ja Chrisin suhteelle.

Pidin jo alkuperäisessä sarjassa Chrisin ja Lorelain suhteesta. Se oli hieno kuvaus siitä, että joskus rakkaus ei vain riitä jos aika ja paikka on aina joltain osin väärä. Olisin toivonut Rorylle ja Loganille muuta. Minulle harvassa tarinassa on niin selkeää OTP-visiota, mutta Logan ja Rory ovat sellaisia ja kumpikin heistä ansaitsisi enemmän mitä nyt he olivat saamassa. Ja tästä päästäänkin niihin neljään viimeiseen sanaan. Lähdin uumoilemaan asiaa jo syksyn puolivälissä ja viimeistään keskustelu Chrisin kanssa varmisti epäilyni siitä, että sarja tulee päättymään tietoon siitä, että olemme saamassa vielä yhden Gilmoren (tytön?). Toisaalta viimeisessä osassa ajettin vahvasti myös Jessiä takaisin peliin mukaan.

Sivuhahmoista parhaiten palasivat Paris ja Kirk, jotka olivat hyvin hahmoilleen uskolliset ja kehittyneet hyvin siihen suuntaan mihin heidän olisi voinutkin kuvitella kehittyvän. Alkuperäisessä sarjassa nautin eniten Roryn opiskeluajoista, joten Life and Death Brigaden vierailu lämmitti sydämessä. Deanin vierailu onnistui myös ilman päälleliimattua fiilistä, mutta muuten osa sivuhahmoista jäi lähinnä turhan fiilistelyn kohteiksi. Esimerkiksi Hep Alienin bänditreenit tuntuivat täysin päälleliimatulta ja pakkoko se Mr Kimkin oli vihdoin näyttää. Paljon hyvääkin sarjaan oli onnistuttu tuomaan Kirkin toinen elokuva ja salakapakka oli ehtaa Gilmore Girlsiä. Sarja onnistui myös tuomaan uusiin osiin moninaisuutta paljon aikaisempaa enemmän. Moitittavaa silti jäi tältä osastolta. Jaksoihin oli uitettu naurettavaa fatshamingiä ja osin käytös oli hauskan asemasta vain ilkeää esim. Roryn onnetonta poikaystävää Paulia kohtaan eikä asiaa selitä edes se, että hahmolla irvailtaisiin Lorelain alkuperäisen sarjan poikaystäville joiden tarkoitus oli vain hidastaa parisuhdetta Luken suuntaan. Ja niin onnistunut kuin Emilyn kotiapulainen Berta olikin koin vaivaannuttavana sen, että tämän perheen puhumasta kielestä irvailtiin.

Kokonaisuudessaan neljä jaksoa jättivät jälkeensä hengästyneen olon ja halun vaatia tarinalta lisää. Jääkö Rory yksinhuoltajaksi, pystyykö Logan irrottautumaan isänsä peukalon alta ja jos pystyykin niin ottaisiko Rory häntä takaisin. Entä miten Jess. Miten Lorelai kehittää hotelliaan? Miten Emily kehittyy eläessään elämäänsä kerrankin omista lähtökohdistaan. Toivon ja samalla vähän pelkään, että Netflix onnistuu tekemään tarjouksen josta ei vain voi kieltäytyä ja saamme palata vielä kerran Stars Hollowhin. Itse toivoisin ettei sarjaa pitkitettäisi, mutta toivoisin myös ettei tarinaa jätettäisi näin pahasti auki. Varsinkin Roryn kohdalla tarinaa on vielä kerrottavana. Niin ja Loganilla kuten sarjan fiilistelychatissa ystävieni kanssa todettiin. Jos ei muuta niin haluamme lisää Matt Czuchrya, jonka Gilmorejen lisäksi tällä viikolla hyvästelimme myös Good Wifen. Näiden kahden sarjan myötä sarjataivaalta katosi Mattin lisäksi valtava määrä hyvin kirjoitettuja naishahmoja ja molemmista mielelläni viihteessäni nauttisin.

Viihde, Yleinen

Lastarisuhde Porvoossa

Eilinen lepopäivä teki tehtävänsä ja uskallauduin aamulla lähtemään ystävien kanssa tyttöjen lounaalle Porvooseen. Pieni kaupunki rannikolla on nimittäin mitä parhain laastarisuhde Stars Hollowlle, ainakin kotimaisessa mittakaavassa puhuttuna.


Tällä kertaa Porvoo vielä ylitti kaikki odotukset.

Lounastimme Zum Beispielissä. Pöytä kannettiin täyteen mitä herkullisempia hampurilaisannoksia, laseihin kaadettiin pienpanimoiden limonaadia ja jälkiruoaksi syötiin vielä vähän lisää tautisen hyvää leipää. Ja jos tässä ei nyt vielä oltu riittävän Gilmoreja niin sponttaani Tiernapoikaesitys piti huolta siitä, että tunsit tippuneesi elokuvan lavasteisiin.


Kahviakaan ei tällä reissulla unohdettu. Kävin Skafferissa ostamassa miehelle tuliaiseksi Keakoffeen Arabicaa ja itselleni teetä. Viereisestä Designdelistä ostin herkutteluun lakritsia. Muutenkin vanha kaupunki on täynnä toinen toistaan kiehtovampia putiikkeja, joihin pistäytyä.

Jälkiruoat kävinme syömässä Petris Chocolate Roomissa, josta jokaiselle lautaselle löytyi omanlainen kakkupala ja sielti vitriiniin jäi vielä aika monta makua testattavaksi.


Henkilökohtaisesti parasta tässä Stars Hollowssimulaattorissa on se, että Gilmoren tyttöjen asemasta  seuraksi saatiin vielä hurmaavampaa paikallista äiti-tytärseuraa. Ja ihana lokaali asukas oli vielä lastannut vaunujen alakorin täyteen Hesarin glögitestin voittajalla, joten huomenna päästään kotioloissakin fiilistelemään kunnolla alkavaa joulunalusaikaa.

Päiväretki Porvooseen oli kyllä mitä parhain laastarisuhde akuuttia Stars Hollowikävää potevalle. Kotimatkalle kurvatessanme ohitimme vielä joulukulkueen soihtuineen ja pukkeineen. Ainoa mikä tässä jäi uupumaan oli Kirk virittelemässä kasaan jotain bisnesyritelmäänsä.

Viihde

Onko elämää Gilmoren tyttöjen jälkeen?

Yleisestä kohteliaisuudesta en vielä mene uusien jaksojen sisältöön enkä tosiaankaan kerro neljää viimeistä sanaa.


Tälle päivälle oli kalenteriin merkitty varaus kotisohvalla kello kahdeksalta, mutta kohtalo päätti toisin. Eilen kotimatkalla Jyväskylästä nousi kuume ja koska olen kuullut juttua ettei työnsankareita varsinaisesti juhlita jäin tänään kotiin torkkumaan sohvalle ja kympiltä iskin selaimen refresh-nappia ja kohtasin vanhat ystävät.

Olin kuvitellut pääseväni maaliin jo ennen miehen ja pojan kotiutumista, mutta päivää sotki sinäänsä odotetut uutiset miehen työrintamalta joten miesten palatessa kotiin oli kautta jäljellä 30 minuuttia ja nyt kun ne lähtivät uimakouluun niin jäljellä ei ole sitäkään ja epäilen tarvitsevani kipeästi laastarisuhdetta. Uskon, että useimpien sarjojen kohdalla se että ne lopetetaan enemmin kuin myöhemmin olisi täysin oikein, mutta tässä kohtaa toivoisin vielä yhtä paluuta Stars Hollown  kaduille, koska monella tapaa tätä tarinaa olisi vielä kerrottavaksi. Tai ehkä on parempi ettei sinne palata ja saan itse kirjoittaa tarinalle juuri haluamani lopun.

Nyt kuitenkin etsitään tositarkoituksella laastarisuhdetta. Tai sitten vain palaan suosiolla katsomaan vitoskauden jaksoja. Eli sarjaa tunteville ei varmaankaan tarvitse kertoa minkä nimen minä painaisin t-paitaani.